Tiede

MITEN HIUKSET KASVAA

ANTRODIA CINNAMOMEA JA SEN VAIKUTUKSET HIUSTEN LÄHTÖÖN

Antrodia cinnamomea on yksi tärkeimmistä ainesosista Lurv-hiustenhoitoaineessa. Tähän alle olemme koonneet ajankohtaista, tieteellistä tutkimusta Antrodia cinnamomean taustasta, sen lääketieteellisistä ja biologisista ominaisuuksista sekä vaikutuksista hiustenlähtöön.

1. MITÄ ON ANTRODIA CINNAMOMEA?

Antrodia cinnamomea on syötävä, lääkinnällinen sieni, joka on kotoisin Taiwanista. A. cinnamomea, joka tunnetaan nimellä 牛樟芝 tai ”Niu-Chang-Chih” kiinaksi, on arvokas luonnonvara sekä niukkuutensa, että lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi.1 Sieni sai yleistä huomiota lännessä lähes 30 vuotta sitten, mutta se on ollut laajalti käytössä etnomietieteessä yli 2000 vuoden ajan.2

Antrodia cinnamomea on hyvin spesifinen kasvuympäristönsä suhteen. Se kasvaa vain yhden lajin puunrungoissa: Cinnamomum kanehirae, 3 pienikukkainen kamferipuu. Tämä puulaji on kotoisin Taiwanista ja kasvaa vain 450–1200 metrin korkeuksissa.4 A. cinnamomealla on kellertävän oranssin tai ruskean oranssin väriset hedelmäkappaleet, jotka ottavat epäsäännöllisen muotoisia, kuten hevosen kavion, lautasmaisen tai tornin muotoisia.1

Villin Antrodia cinnamomean kasvuvauhti on erittäin hidasta. Kestää vuoden, ennen kuin sieni kasvaa yhden euron kolikon kokoiseksi.5 Luonnollisen isäntäpuun niukkuus yhdistettynä hitaaseen kasvuvauhtiin on saattanut A. cinnamomeaa kutsumaan ”Taiwanin metsien rubiiniksi”. Puute on johtanut myös neljän suuren viljelytekniikan kehittämiseen: kiinteä tukiviljelmä, leikkauspuuviljelmä, upotettu käyminen ja lautasviljely.5 Näitä neljää viljelytekniikkaa on tutkittu laajasti ja niiden on osoitettu tarjoavan samanlaisen kasvuympäristön ja laadun A. cinnamomealle kuin sille, mikä kasvaa luonnollisesti Taiwanin metsissä.5

2. ANTRODIA CINNAMOMEAN LÄÄKE- JA BIOLOGISET OMINAISUUDET

Antrodia cinnamomean tieteellinen tutkimus alkoi 1990-luvun alussa.5 Yksi ensimmäisistä tutkijoiden haasteista oli laillisen nimen valinta. Sieneen on liitetty neljä eri nimeä: Ganoderma camphoratum, Taiwanofungus camphoratus, Antrodia camphorata ja Antrodia cinnamomea.5 Näitä nimiä on aiemmin käytetty vaihtoehtoisesti osoittamaan A. cinnamomeaa, mutta kansainvälisen levien nimikkeistön äskettäisen päätöksen mukaan, sienet ja kasvit (ICN) tämän sienen laillinen nimi on Antrodia cinnamomea.6

Antrodia cinnamomea -tutkimus on viimeisen 15 vuoden aikana siirtynyt sienen kokonaisbiologisen aktiivisuuden arvioinnista vaikuttavien aineiden tunnistamiseen sekä niiden tehokkuuden ja taustalla olevien mekanismien arviointiin eri sairauksien hoidossa.3 Vuonna 2013 oli tunnistettu jo yli 78 vaikuttavaa ainetta. Näitä aktiivisia yhdisteitä ovat polysakkaridit, terpenoidit, bentsokinonijohdannaiset, maleiini- ja meripihkahappojohdannaiset, lignaanit ja bentsenoidit.1,7-9

Antrodia cinnamomealla on tehty lukuisia fytokemiallisia tutkimuksia, ja sitä on tutkittu sekä in vitro että in vivo.3 A. cinnamomeasta löytyvät vaikuttavat aineet ovat myös

testattu sekä paikallisesti että sisäisesti.5 Viimeaikaisten tutkimusten mukaan A. cinnamomean biologisia aktiivisuuksia ovat muun muassa diabeteksen vastainen vaikutus,10 hepaprotektiivinen vaikutus,11 syöpää estävää vaikutusta,12 liikalihavuutta ehkäisevää vaikutusta,13 immunostimulatorinista vaikutust,14 sekä antioksidantti ja anti-inflammatorista vaikutusta. 15

Sienen hedelmärungosta ja sienirihmastosta saatujen uutteiden on osoitettu stimuloivan immuunijärjestelmää, parantavan insuliiniresistenssiä, vähentävän tulehdusta, vähentävän solujen oksidatiivista stressiä ja ehkäisevän maksavaurioita.3 Tämä tekee Antrodia cinnamomeasta erityisen tehokkaan erilaisten syöpien ehkäisyssä ja hoidossa, kuten pää-, kaula-, aivo-, maksa-, rinta- ja keuhkosyövän.3 Se on myös tehnyt A. cinnamomeasta lupaavan ehdokkaan kohonneen verenpaineen, hepatiitin, diabeteksen ja kroonisen tulehduksellisen psoriaasin hoitoon.3,5

Taiwanilaiset aboriginaalit ovat käyttäneet Antrodia cinnamomeaa etnomimeaa vuosisatojen ajan.5 Nämä heimot ovat käyttäneet A. cinnamomeaa pääasiassa vatsakipujen ja ruokamyrkytysten hoitoon sekä maksan toiminnan ja ääreishermoston parantamiseen.5,16

3. ANTRODIA CINNAMOMEA JA HIUSTEN LÄHTÖ

Miesten hiustenlähtö ja naisten hiustenlähtö, yhteisnimellä androgeneettinen hiustenlähtö, ovat sekä naisten-ja miesten hiustenlähtöön johtavat syyt. Noin 40 %:lle naisista kehittyy hiustenlähtöä 50 ikävuoteen mennessä. Yli 50-vuotiailla miehillä on 50 % riski saada miestyyppinen hiustenlähtö.1 Androgeneettistä hiustenlähtöä ei pidetä hengenvaarallisena sairautena, mutta hiustenlähtöllä voi olla heikentävä vaikutus mielenterveyteen, itsetuntoon, minäkuvaan ja yleiseen elämänlaatuun.2

Tulehduksen ja oksidatiivisen stressin on pitkään pidetty vaikuttavina tekijöinä sekä miesten, että naisten hiustenlähtöön.17-19 Antrodia cinnamomean anti-inflammatoriset ja hapettumista estävät vaikutukset voivat siksi auttaa vähentämään hiustenlähtöä. Seuraavissa osioissa keskustelemme tulehduksen ja oksidatiivisen stressin roolista hiustenlähtöön osoittaaksemme edelleen, kuinka A. cinnamomea voisi auttaa torjumaan niitä.

4. TULEHDUS JA HIUSTEN LÄHTÖ

Tutkijat ovat testanneet kudosnäytteitä potilailta, joilla on miesten tai naisten hiustenlähtöä, ja todenneet, että hiustenlähtö voi johtua useista erityyppisistä tulehduksista kehossa.17 Keskivaikea tai vaikea tai jopa krooninen tulehdus, jota ilmaisee lymfosyyttien ja histosyyttien esiintyminen, Näissä kudosnäytteissä on havaittu syöttösolujen perivaskulaarista infiltraatiota tai lymfosyyttistä follikuliittia, mikä osoittaa tulehduksen olevan yksi hiustenlähtöön perussyistä.17

Tulehduksen kohdistaminen ja hoitaminen tehokkailla anti-inflammatorisilla aineilla ja yhdisteillä, kuten Antrodia cinnamomea, voi auttaa vähentämään kehon tulehdusvastetta. Tämä voi puolestaan hidastaa hiustenlähtöä ja edistää muiden hoitojen ja hiustenlähdön hallinnassa käytettyjen aktiivisten aineosien tehokkuutta.17

5. OKSIDATIVINEN STRESSI JA HIUSTEN LÄHTÖ

Oksidatiivinen stressi on seurausta epätasapainosta reaktiivisten happilajien, joita kutsutaan myös vapaiksi radikaaleiksi, systeemisen ilmentymisen ja kehon kyvyn puhdistaa nämä reaktiiviset välituotteet tai korjata niistä johtuvat vauriot.19 Oksidatiivista stressiä voi esiintyä kaikissa kehon osissa, mukaan lukien päänahka, karvatupet ja hiuskuidut.

Vapaat radikaalit ovat erittäin reaktiivisia molekyylejä, joita synnyttävät sisäiset haasteet, kuten tulehdus, henkinen stressi tai ikääntyminen. Myös ympäristöhaasteet, kuten saastuminen, tupakansavu, raskasmetallit tai säteily.20 Vapaille radikaaleille on ominaista, että niiden ulkokuorissa on parittomia elektroneja, jotka yrittää sitoutua muihin elektroneihin stabiloidakseen itsensä, mikä voi vahingoittaa proteiineja, lipidejä , DNA:ta ja aiheuttaa ikääntymistä.20 Keho käyttää hapettumista estäviä entsyymejä ja antioksidanttisia molekyylejä (antioksidantteja) suojellakseen soluja vähentämällä ja neutraloimalla vapaita radikaaleja.19

Oksidatiivinen stressi voi aiheuttaa hiustenlähtöä vahingoittamalla sekä ennen esiin nousevaa hiuskuitua, joka on vielä päänahassa, että näkyvää jälkikasvua. Oksidatiivisen stressin lähteitä, jotka vaikuttavat ennalta syntyvään hiuskuituun, ovat oksidatiivinen aineenvaihdunta, tulehdus, UV-säteily sekä tupankointi.19

Oksidatiivisen stressin lähteitä, jotka vaikuttavat hiuskuituihin, ovat UV-säteily, voimakkaat kemikaalit, epäpuhtaudet ja hapettuneet päänahan lipidit.19

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet Antrodia cinnamomean tehokkaaksi antioksidantiksi, joka voi vähentää oksidatiivista stressiä ja lipidiperoksidaatiota.3 Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että hiuskuitujen käsitteleminen antioksidanteilla voi luoda suojaavan kerroksen, joka estää hapettumista UV-indusoidun proteiinien hajoamisen ja lipidien peroksidoitumisen muodossa.21 Hiusten paikalliskäsittely antioksidanteilla voi myös tehdä hiuskuiduista vähemmän alttiita murtumiselle ja vähentää hapettumisen aiheuttamaa värin ja kiillon heikkenemistä.21 Antioksidanttien, kuten A. cinnamomean, käyttö hiuksissa ja päänahassa voi siksi vähentää tai estää oksidatiivista stressiä, mikä puolestaan voi hidastaa hiustenlähtöä.

Antrodia cinnamomea on vain yksi monista aktiivisista ainesosista hiustenhoitoaineessamme. Vieraile ainesosasivullamme nähdäksesi muut seerumin täysin orgaaniset ja luonnolliset ainesosat.

VIITTEET

1. Peyravian, N., Deo, S., Daunert, S. & Jimenez, J. J. (2020). The Inflammatory Aspect of Male and Female Pattern Hair Loss. Journal of Inflammation Research, vol. 13, 879–881.

2. Prie, B. E., Iosif, L., Tivig, I., Stoian, I. & Giurcaneanu, C. (2016). Oxidative stress in androgenetic alopecia. Journal of medicine and life, vol. 9, 1, 79–83.

3. Cherng, I. H., Chang, H. C., Cheng, M. C., & Wang, Y. (1995). Three New Triterpenoids from Antrodia cinnamomea. Journal of Natural Products, vol. 58, 3, 365–371.

4. Chen, HY., Cheng, KC., Wang, HT., Hsieh, CW. & Lai, YJ. (2020). Extracts of Antrodia cinnamomea mycelium as a highly potent tyrosinase inhibitor. Journal of Cosmetic Dermatology, 00, 1–9.

5. Ganesan, N., Baskaran, R., Velmuragan, BK. & Thanh, NC. (2019). Antrodia cinnamomea – An updated minireview of its bioactive components and biological activity. Journal of Food Biochemistry, vol. 43, 8, 1–8.

6. Lu, MC., El-Shazly, M., Wu, TY., Du, YC., Chang, TT. et al. (2013). Recent research and development of Antrodia cinnamomea. Pharmacology & Therapeutics, vol. 139, 2, 124–156.

7. Trüeb, R. M. (2015). The impact of oxidative stress on hair. International Journal of Cosmetic Science, vol. 37, 2, 25–30.

8. Fernández, E., Martínez-Teipel, B., Armengol, R., Barba, C. & Coderch, L. (2012). Efficacy of antioxidants in human hair. Journal of photochemistry and Photobiology, vol. 117, 146–156.

9. Oguis, G. K., Gilding, E. K., Jackson, M. A. & Craik, D. J. (2019). Butterfly Pea (Clitora ternatea), a Cyclotide-Bearing Plant With Applications in Agriculture and Medicine. Frontiers in Plant Science, vol. 10, 645, 1–23.

10. Nair, V., Bang, W. Y., Schreckinger, E., Andarwulan, N. & Cisneros-Zevallos, L. (2015). Protective Role of Ternatin Anthocyanins and Querceting Glycosides from Butterfly Pea (Clitoria ternatea Leguminosae) Blue Flower Petals against Lipopolysaccharide (LPS)-Induced Inflammation in Macrophage Cells. Journal of Agricultural and Food Chemistry, vol. 63, 28, 6355–6365.

11. Kumar, N., Rungseevijitprapa, W., Narkkhong, N-A., Suttajit, M. & Chaiyasut, C. (2012). 5α-reductase inhibition and hair growth promotion of some Thai plants traditionally used for hair treatment. Journal of Ethnopharmacology, vol. 139, 3, 765–771.

12. Jahan, R., Al-Nahain, A., Majumder, S. & Rahmatullah, M. (2014). Ethnopharmacological Significance of Eclipta alba (L.) Hassk. (Asteraceae). International Scholarly Research Notices, vol. 2014. DOI: 10.1155/2014/385969.

13. Chung, I-M., Rajakumar, G., Lee, J-H., Kim, S-H. & Thiruvengadam, M. (2017). Ethnopharmacological uses, phytochemistry, biological activities, and biotechnological applications of Eclipta prostrata. Applied Microbiology and Biotechnology, vol. 101, 13, 5247–5257.

14. Roy, R. K., Thakur, M. & Dixit, V. K. (2008). Hair growth promoting activity of Eclipta alba in male albino rats. Archives of Dermatological Research, vol. 300, 7, 357–364.

15. Reddy, V., Bubna, A. K., Veeraraghavan, M. & Rangarajan, S. (2017). Saw palmetto extract: A dermatologist’s perspective. Indian Journal of Drugs in Dermatology, vol. 3, 1, 11–13.

16. Rossi, A., Mari, E., Scarnò, M., Garelli, V., Maxia, C., Scali, E., Iorio, A. & Carlesimo, M. (2012). Comparitive Effectiveness of Finasteride vs Serenoa repens in Male Androgenetic Alopecia: A Two-Year Study. International Journal of Immunopathology and Pharmacology, vol. 25, 4, 1167–1173.

17. Wessagowit, V., Tangjaturonrusamee, C., Kootiratrakarn, T., Bunnag, T., Pimonrat, T., Muangdang, N. & Pichai, P. (2016). Treatment of male androgenetic alopecia with topical products containing Serenoa repens extract. Australasian Journal of Dermatology, vol. 57, 3, 76–82.

18. Prager, N., Bickett, K., French, M. & Marcovici, G. (2002). A randomized, double-blind, placebo-controlled trial to determine the effectiveness of botanically derived inhibitors of 5-alphareductase in the treatment of androgenetic alopecia. Journal of Alternative and Complementary Medicine, vol. 8, 2, 143–152.

19. Brimson, J. M. & Tencomnao, T. (2014). Medicinal herbs and antioxidants: Rhinacanthus nasutus for disease treatment? Phytochemistry Reviews, vol. 13, 3, 643–651.

20. Brimson, J. M., Prasanth, M. I., Malar, D. S., Brimson, S. & Tencomnao, T. (2020). Rhinacanthus nasutus “Tea” Infusions and the Medicinal Benefits of the Constituent Phytochemicals. Nutrients, vol. 12, 12, 3776.

21. Qi-yue, Y., Ting, Z., Ya-nan, H., Sheng-jie, H., Xuan, D., Li, H. & Chun-guang, X. (2020). From natural dye to herbal medicine: a systematic review of chemical constituents, pharmacological effects and clinical applications of indigo naturalis. Chinese Medicine, vol. 15, 1, 127.

22. Naganuma, M. (2019). Treatment with indigo naturalis for inflammatory bowel disease and other immune diseases. Immunological Medicine, vol. 42, 1, 16–21.

23. Chan, E. W-C., Lye, P-Y. & Wong, S-K. (2016). Phytochemistry, pharmacology, and clinical trials of Morus alba. Chinese Journal of Natural Medicines, vol. 14, 1, 17–30.

24. Rodrigues, E. L., Marcelino, G., Silva, G. T., Figueiredo, P. S., Garcez, W. S. et al. (2019). Nutraceutical and Medicinal Potential of the Morus species in Metabolic Dysfunctions. International Journal of Molecular Sciences, vol. 20, 2, 301.

25. Hokputsa, S., Harding, S. E., Inngjerdingen, K., Jumel, K., Michaelsen, T. E., et al. (2004). Bioactive polysaccharides from the stems of the Thai medicinal plant Acanthus ebracteatus: their chemical and physical features. Carbohydrate Research, vol. 339, 4, 753–762.

26. Somchaichana, J., Bunaprasert, T. & Patumraj, S. (2012). Acanthus ebracteatus Vahl. Ethanol Extract Enhancement of the Efficacy of the Collagen Scaffold in Wound Closure: A Study in a Full-Thickness-Wound Mouse Model. Journal of Biomedicine and Biotechnology, vol. 2012. DOI: 10.1155/2012/754527.

TIEDE